Mitä hyötyjä osallistavasta yhteissuunnittelusta on projektin eri osapuolille? – Case Janhulankartano

Osallistavassa työpajassa ideoitiin oleskelualue vähäkäytöksisen leikkipaikan tilalle.

Kärjistetysti ilmaistuna suunnitteluprosessi menee jotakuinkin näin: asiakkaalla on tarve/ongelma, hän pyytää ammattilaisen apua ratkaisun löytämiseksi, ammattilainen tarjoaa oman näkemyksensä asiaan, lasketaan budjettia, asiakas tai asiakkaan edustaja hyväksyy budjetin ja suunnitelman. Ei kun töihin!

Nykypäivänä suunnittelua tehdään lähtökohtaisesti ”loppuasiakas mielessä” (mitä se sitten tarkoittaakaan). Ylemmän esimerkin prosessi voi tehdä todeksi tämän ilmaisun, mikäli asiakas on yksityishenkilö, joka haluaa omakotitalon, autotallin tai vaikka pihasuunnitelman. Yhtä henkilöä on helppo haastatella. Mutta kenen mielipidettä toteutus kuvastaa, kun loppuasiakas on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö? Käytännössä lopulliset päätökset asunto-osakeyhtiöissä tekee hallitus, jonka kaikki jäsenet eivät välttämättä edes asu kohteessa. Onhan asunto-osakeyhtiössä yhtä monta käyttäjää ja asiakasta, kuin siinä on asukkaita.

Taloyhtiön hallituksella on haastava tehtävä yrittää ottaa huomioon asukkaiden tarpeet tuntematta joka ikisen kokemuksia ja elämäntapaa. Hallituksen jäsenten omat tuntemukset ja tarpeet tulevat väistämättä yliedustetuiksi paremman tiedon puutteessa. Johonkinhan niiden päätösten tulee perustua, eikö?

Yhtiökokoukset ja asukkaiden kuuleminen asunto-osake yhtiön saneerauksessa

Osakkaiden on mahdollista kertoa mielipiteensä yhtiökokouksissa, mutta näissäkin usein kovaäänisimmät ja rohkeimmat saavat sanansa kuuluviin, kun taas porukan introvertit jäävät ajatuksineen taustalle. Kokouksissa voidaan järjestää äänestys muutamasta vaihtoehdosta, mutta osakkaiden ei ole mahdollista vaikuttaa suunnitelmien yksityiskohtiin vaan vaihtoehdot on jo joku muu päättänyt. Puhumattakaan siitä, että yhtiökokouksissa äänen saavat ainoastaan osakkaat, eivät muut asukkaat ja vuokralaiset.

Me emme tee suunnittelua loppuasiakas mielessä vaan loppuasiakkaan kanssa, yhdessä.

 

Osallistavassa työpajassa ideoitiin oleskelualue vähäkäytöksisen leikkipaikan tilalle.
Asukastyöpajassa nousi esiin toive käyttämättömän leikkipaikan muuntamisesta oleskelualueeksi, joka tarjoaisi sekä silmäniloa, että mahdollisuuden etenkin yläkerrosten asukkaille nauttia puutarhasta.

Osallistavan suunnittelutyöpajan tarkoitus on mahdollistaa rakentavan, tasa-arvoisen ja toisia kunnioittavan keskustelun aikaan saaminen kaikkien kohdetta käyttävien ja siellä työskentelevien kesken. Työpajoissa osallistujat oppivat ymmärtämään toistensa näkökulmia ja kaikki saavat oman mielipiteensä ja ideansa kuuluviin. On tavallista, että käyttäjien tarpeet kohteelle eriävät, mutta työpajojen avulla toiveille löytyy usein yhteinen nimittäjä, kompromisseja syntyy ja tärkeimmät parannuskohteet nousevat keskusteluissa selvästi esiin. Keskusteluilla on myös tapana ruokkia toisiaan, jolloin voi syntyä uusia ideoita tai käyttäjien ideat jatkokehittyvät kokonaisuuksiksi.

Aidosti demokraattinen suunnitteluprosessi

Osallistavan suunnittelutyöpajan tulokset selkiytyvät prosessin edetessä (tästä syystä on tärkeää, ettei prosessia kiirehditä) ja työpaja kiteytyy esiin nousseiden aiheiden tärkeysjärjestyksen selvittämiseen äänestämällä. Tämä demokraattisesti aikaan saatu lista antaa suunnittelijoille selkeät raamit ja on oiva työkalu budjetin suuntaamiseksi. Parhaimmillaan työpajan tulokset helpottavat suunnittelijan työtä niin, että työpajan kesto vähentää suunnitteluun käytettäviä työtunteja suoraan verrannollisesti. Työpajaa ei siis kannata ajatella ”lisänä” vaan osana tehokasta ja aidosti asiakaslähtöistä hankesuunnittelua.

Asukastyöpajan keskusteluista muokkautui kehityskohteita jotka äänestettiin tärkeysjärjestykseen.
Yhteissuunnittelu työpajassa esiin nousseista ideoista ja ongelmista äänestettiin tärkeimmät kehityskohteet.

Case: as. oy Janhulankartano

Järjestimme elokuussa 2017 osallistavan pihasuunnittelutyöpajan yhteistyössä Insinööritoimisto Kompassin ja Jyväskylän Yrityskonsultit Oy:n kanssa. Työpajan tarkoitus oli ottaa taloyhtiön asukkaat mukaan pihan suunnitteluun ja kartoittaa asukkaiden toiveita ja tarpeita piha-alueelle. Taloyhtiöön on tulossa laajahko remontti, jossa piha tullaan kaivamaan auki mm. salaojituksen ja asfaltoinnin uusimisen yhteydessä, joten pihan toimintojen uudelleen suunnittelu on ajankohtaista.

Asunto-osakeyhtiön yhteissuunnittelun avulla valmistunut pihasuunnitelma
Jahulankartanon pihasuunnitelman teossa hyödynnettiin osallistavaa-työpajaa asukkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi.

Työpaja järjestettiin taloyhtiön pihamaalla, jolloin viheralueiden toiminnot ovat helposti hahmotettavissa ja pihan herättämät tunteet ovat konkreettisesti läsnä. Osallistujina paikalle saapui asukkaita, insinööritoimisto Kompassin edustaja sekä isännöitsijän edustaja. Toiveena oli, että myös huoltofirman edustaja olisi päässyt paikalle, mutta tällä kertaa se ei ollut mahdollista. Huoltoyritys sai kuitenkin kertoa omat toiveensa työpajan jälkeen.

Työpajassa hyödynnettiin kolmea eri fasilitointimenetelmää, joiden tarkoitus oli saattaa osallistujat ns. tilaan, joka tukee luovuutta ja toisaalta luo ympäristön, jossa kaikkien on hyvä olla ja osallistua. Ensimmäisessä osiossa keskusteltiin pihan herättämistä tuntemuksista asukkaissa, toisessa keskityttiin suunnittelemaan yksityiskohtaisemmin esiin nousseita aiheita pienryhmäkeskusteluissa ja kolmannessa arvotettiin tärkeimmät kehityskohteet.

Keskusteluissa esiin nousseet ideat otettiin talteen ja ne äänestettiin tärkeysjärjestykseen.

Osallistavan pihasuunnittelu-työpajan hyödyt

Pihan saneerausprojektissa mukana oleville osapuolille työpaja tarjosi arvokasta sisältöä:  puutarhasuunnittelija sai niin tarkat suuntaviivat, että suunnitelman ensiversio (ns. EVO1) syntyi huomattavasti tavallista nopeammin. Työpaja tarjosi suunnitteluinsinöörille mahdollisuuden huomioida asukkaille oleellisia asioita omassa suunnittelutyössään, ja as. oy Janhulankartanon hallitus sai tukea päätöksenteolleen. Myös asukkaat saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa paremmin kiinnostavien aiheiden ja herkullisten pullien parissa.

Uskallanpa väittää, että insinööritoimiston ja isännöintitoimiston edustajat kokivat tilanteen mielenkiintoiseksi myös oman työnsä kannalta päästessään keskustelemaan syvällisesti loppukäyttäjien kanssa. 😉

Ennen kaikkea osallistava suunnittelu varmistaa, että pihasta tulee teknisesti, toiminnallisesti ja ulkonäöllisesti paras mahdollinen nimenomaan loppukäyttäjien näkökulmasta.

Onko sinulla hanke, jolle yhteissuunnittelutyöpaja voisi tuoda lisäarvoa? Ota yhteyttä, niin jutellaan osallistamismenetelmien mahdollisuuksista!

Miksi pihojen käyttäjät jätetään ulkopuolelle vihersuunniteluvaiheessa?

Kuka tätä pihaa oikein käyttää, häh?

Miksi taloyhtiöiden pihat suunnittelee joku, joka ei tunne talon asukkaita ja heidän tarpeitaan? Miksi asukkaiden mielipiteitä ei kysytä? Onko sinulta koskaan kysytty, mitä sinä toivot taloyhtiösi pihalta?

Suomi on pullollaan taloyhtiöitä, joissa on joskus suurikin käyttämätön viheralue.  Muutama puu, pensas ja nurmikkoa, ehkä pyykkinarut ja pihakeinu. Ei kovin kutsuvaa saatikka käytännöllistä.

Taloyhtiöiden osallistavat vihersuunnittelutyöpajat

Miltä kuulostaisi piha, jossa on monipuolisesti eri aisteja kutkuttelevia kasveja, leikkialue lapsille ja puutarhamaisia nurkkauksia rauhaa kaipaaville lukemista tai vain ajattelua varten? Niin ja tietysti viljelyalue salaattiantimien kasvattamista varten ja grillipaikka asukkaiden yhteisöllisten vappujuhlien ja talkoopäivien keskiöksi.

Taloyhtiöiden osallistavat vihersuunnittelutyöpajat

Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: otetaan asukkaat mukaan suunnitteluun! Me teemme isännöitsijöiden ja insinööritoimistojen kanssa yhteistyötä vääryyden korjaamiseksi kutsumalla taloyhtiön osakkaat koolle yhteissuunnittelutyöpajoihin. Työpajojen tarkoitus on kartoittaa asiakkaiden tarpeita ja toiveita yhteisiltä piha-alueiltaan nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen saa äänensä kuuluviin ja kaikkien ideat otetaan huomioon pihasuunnitelmaa tehtäessä.

Pihan toimintojen uudelleen suunnittelu on juuri nyt ajankohtaista useassa taloyhtiössä, sillä vanhemman taloyhtiön pihasuunnitelman päivittäminen ja toteutus kannattaa tehdä esimerkiksi putkiremontin yhteydessä, kun pihamaa on jo valmiiksi myllättynä. Miltä tämä teistä kuulostaa? Aika järkevältä, eikö?

taloyhtiölle suunnittelemamme ja toteuttamamme perennapenkki.
Viime kesänä saimme suunnitella ja toteuttaa asukkaiden toivoman perennapenkin talon etupihalle. En malta odottaa upeita kuvia, joita tästä saamme kasvien saavuttaessa loistonsa.

Ihanaa kevään jatkoa, kyllä tuo lumi tuosta pian taas sulaa.

Terkuin, Liisa-Maija

Taloyhtiöiden osallistava vihersuunnittelu
Viimeviikolla sain ihailla jo auringossa loistavia krookuksia.

 

5 syytä miksi pihan vihersuunnitelma kannattaa tehdä juuri nyt

pihasuunnitelma kannattaa tehdä jo talvella

Vaikka ulkona tuuli tuivertaa lunta pöllyttäen ja kesä on vain kaukaisissa haaveissa, on ihan sallittua kääntää ajatuksia ensi kesän projekteihin. Pihasuunnitelmien mietintä alkaa usein vasta kesän lämmön jo tuntuessa, mutta mepä listasimme viisi hyvää syytä miksi vihersuunnitelman teko kannattaa ajoittaa talveen.

  1. Puhdas (ja valkoinen) kanvaasi. 

    Talvella pihassa jo olevat kasvit ovat levossa, lumipeitteen alla tai kuolleet, joten uuden visiointi pihaan on helppoa ilman häiriötekijöitä ja luovuutta tukahduttavia pusikoita ja villiintyneitä rikkaruohoja. Tilan haltuun ottaminen on tyhjässä pihassa helpompaa ja etäisyydet on helppo havaita ja mitata. Myös mahdollisten uusien aitojen tarve näkyy tähän vuodenaikaan hyvin.

  2.  Lumenjättöpaikka.

    Talvella pihan käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin kesällä, mutta käytännön asiat, kuten lumenjättöpaikka ovat tärkeitä puutarhaa suunniteltaessa. Kauniina kesäpäivänä tulee harvemmin ajateltua lumivuoria, joten juuri nyt on loistava tilaisuus huomioida mihin se lumi tuleekaan kolattua. Lumenjättöpaikka asettaa vaatimuksia alueen kasvustolle ja rakennelmien sijoituspaikoille.

  3. Kulkuväylät ja polut 

    Lumi tarjoaa oivan mahdollisuuden nähdä mistä ihmiset oikeasti kulkevat. Polut lumessa antavat suunnittelijalle valmiin mallin kulkuväylien tarpeesta. Kun polut ja kulkuväylät on suunniteltu oikein, on pihan käyttö mukavampaa eivätkä harha-askelmat ärsytä. Myös pihan visuaalinen arvo säilyy, kun käyttäjien nurmeen tai herkkään sammaleeseen polkemat oikopolut eivät pilaa pihan alustaa.

  4. Kasvien saatavuus on keväällä parhaimmillaan 

    Kun vihersuunnitelma on saatu talvella valmiiksi, voi pihan tekemisen aloittaa heti säiden salliessa. Keväällä puutarhaliikkeet ovat täynnä kasveja ja tuotteita, ja erikoisuuksien ja tiettyjen kasvien saanti on parhaimmillaan. Loppukesällä uusia tuotteita ei välttämättä enää toimiteta liikkeisiin ja erikoistoiveiden tai aitakasvien suuren määrän saanti voi osoittautua hankalaksi. Kasvien selviäminen seuraavan talven yli on myös varmempaa, jos istutus on tehty keväällä tai alkukesästä ja kasvilla on reilusti aikaa juurtua ja asettua kasvupaikalleen.

  5. Siemenestä kasvattaminen alkaa nyt

    Jos haaveilee yrttitarhasta tai kasvimaasta kannattaa taimet esikasvattaa keväällä siemenestä. Siemenestä kasvattamisella säästää myös reilusti rahaa, sillä useita perennoja on mahdollista kasvattaa itse. Ota kuitenkin näin kevättalvella huomioon joidenkin kasvien siementen vaatima kylmäkäsittely. Kylmäkäsittelyäkään ei kuitenkaan tarvitse säikähtää; sen voi tehdä jääkaapissa, kellarissa tai vaikka kantaa kylvöksen pihalle kevättalvella säiden ollessa sopivasti noin 0- +5 astetta.  Ensimmäisten kasvien esikasvatusaika alkaa jo nyt tammikuussa, joten jos haluaa jo ensi kesänä nauttia itse alusta asti kasvatetusta vihreydestä, niin kannattaa aloittaa heti!

Huomaathan muuten kilpailumme Facebookin puolella, jossa kommentoituasi unelmiesi puutarhaa voit voittaa kukkapenkin tai parvekkeen istutussuunnitelman! 🙂

Ihanaa unelmointia toivottavat lämpöisiin kesäpäiviin lumimyräkkää ajatuksissaan pakenevat

Liisa-Maija & Sirpa

Mukula Puutarhat Oy