Pystymetsän ilosanoma

 

21. maaliskuuta 2016

Huhtikuussa pääsen odotetulle opintomatkalle Amsterdamiin samalla kun juhlistamme puutarhurikollegan pyöreitä syntymäpäiviä tulppaanien loisteessa.

Kolmen päivän reissulla on tarkoitus päästä tutustumaan Amsterdamin kattopuutarhoihin ja vertikaalipuutarhoihin. Olen laittanut kyselyä vierailumahdollisuudesta Euroopan suurimpaan kattopuutarhaan Zuidparkiin. Toivomme myös ehtivämme käydä visiitillä Kaupungin ulkopuolella olevalla biodynaamisella superfarmilla Keukenhofin kukkapuiston lisäksi. Puutarhurin unelma- kevätloma! <3

Tästäpä siis saan mahdollisuuden vähän avata suurta intohimomme ja kiinnostuksemme kohdetta eli kaupunkipuutarhoja ja näihin liittyen vertikaalipuutarhoja.

Vertikaalipuutarhat – mikä nerokas puutarhanhoidon gospel!

Kuten sanottu, olemme kiinnostuneita uudenlaisista asioista ja mahdollisuudesta levittää vehreyden ilosanomaa. Vertikaalipuutarhat ovat olleet suosittuja ja hyvinkin trendikkäitä maailmalla jo pitkään. Trendikkyydestä osoituksena Diorin oma kukkaisseinä Pariisin muotiviikolla 2014.  Vertikaalipuutarhalla tai viherseinällä tarkoitetaan siis yleensä sisä- tai ulkotiloissa olevaa pystysuunnassa kasvavaa, tai seinän osittain/ kokonaan kasveilla peittävää aluetta. Myös Suomessa on toteutettu joitain kattopuutarhoja, joista puhutuin lienee ravintola Savoyn puutarha, jossa myös mehiläiset surraavat hunajaa makeuttamaan etuoikeutettujen suita. 🙂

Suomessa kattopuutarhat eivät ole vielä ottaneet tuulta alleen, ainakaan samalla tavalla kuin viherseinät ovat alkaneet yleistyä toimistoissa ja yleisissä tiloissa. Syitä on varmaan monia, esim. kosteusvahingon pelko yhä useamman huomatessa olevansa altistunut homeelle. Monesti ei ehkä ole havaittu asian yksinkertaisuutta vaan saatetaan ajatella, että Suomen oloissa kattopuutarha ei vain ole tarpeeksi kannattava. Kysyisin kuitenkin, että kannattava millä tavalla? Vertikaalipuutarhat tai viherseinät sekä kattopuutarhat on kuitenkin tutkimuksissa (mm. Francis & Lorimer, 2011) todettu olevan hyvä keino parantaa paitsi urbaanien alueiden luonnon monipuolisuutta ja ekologista kantokykyä myös olevan hyödyllisiä sisäilman puhdistajia, äänenvaimentajia ja eristäjiä. Kattopuutarhojen todettu myös vähentävän viemäriverkoston kuormitusta ja pidentävät kattojen elinikää suojaamalla kattoa UV-säteiltä ja mekaaniselta rasitukselta (mm. Bengtsson ym, 2005; Nieminen 2015). Älkäämme esteetikkoina unohda viherseinien ja kattopuutarhojen voimaa luoda kauniita tiloja, inspiroida, rauhoittaa sekä luoda tunnelmaa. Vehreys yksinkertaisesti tekee meille hyvää ja se tekee meistä myös brittitutkimuksen mukaan mukavampia ihmisiä!(Weinstein, Przybylski & Ryan, 2009) Tähän minä uskon! Ja eihän se ole enää vain uskon asia, kun tutkimuskin näin toteaa 🙂

Täyteen rakennetuissa kaupungeissa, joissa vihreää tilaa on niukasti ja ilmansaasteet ongelma, kattopuutarhat ja pystysuuntaiset taivaita tavoittelevat puutarhat nähdään ratkaisuna kaupunkien ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Milanon Bosco Verticale (pystysuora metsä) ja Sveitsin Lausannessa la Tour des Cedres ovat henkeäsalpaavia osoituksia, jolla arkkitehti Stefano Boeri tuo luonnon monimuotoisuuden takaisin suurkaupunkiin (Stevens, 2014; Alter, 2015).

Viherseinä Madridissa, jonka on suunnitellut ranskalainen Patrick Blanc
Esimerkki viherseinästä, jonka on suunnitellut ranskalainen botanisti Patrick Blanc.
By Cillas – Own work, GFDL, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=4166835

Myös meitä kiehtoo mahdollisuus tuoda palanen luontoa kaupunkimiljööseen sekä mahdollisuus viljellä omaa länttiä betoniviidakossa. Boerin luomukset eivät välttämättä ole ekologisesti kestäviä, sillä pystymetsän raamien rakentaminen betonista vaatii huomattavia määriä luonnonresursseja, mutta se ei sano sitä ettei ajatus ole nerokas ja ettei sitä kannattaisi kehittää. Nykyiseenkin rakennuskantaan on mahdollista kehittää toimivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat onnistuneen katto- tai vertikaalipuutarhan. Bosco verticale näyttää todellisuuden utopialta. Pienemmässä (ja kevyemmässä) muodossa ne on kuitenkin mahdollista toteuttaa vaikka itse omalla parvekkeella. Suuri osa suomalaisistahan miettii jo nyt mitä partsilaatikkoon tänä vuonna istuttaisi! Pystysuuntainen seinämä vain antaa mahdollisuuden kasvattaa vihanneksia ja koristekasveja hieman suuremmassa mittakaavassa. Eikä kuivuuskaan ole sellaisen pakerrettuaan ongelma. Netistä löytyy useampikin DIY-sivusto, joka auttaa kanssaihmistä erilaisten vertikaalipuutarhojen rakentamisessa.

Olemme myös tutustuneet viherseinien rakentamiseen sisätiloissa ja niihin sopiviin kasveihin, ns. viherteknologiaan. Monet viherkasvit tuntuvat sopivan viherseiniin, joten määrittävä tekijä on paikka, jonne viherseinä suunnitellaan. Niin kuin muussakin viherrakentamisessa tai vihersisustamisessa kasvivalinta tehdään paikan valoisuuden, tarkoituksen mukaisuuden, hoitomahdollisuuksien sekä tietenkin ulkonäön perusteella.

DIY

Innostuimme itsekin puuhastelemaan minikeittiöpuutarhaa. Tee-se-itse yrttiseinä on helpohko rakennelma, toki se vaati hieman näkemystä, tietoutta kasveista sekä viitseliäisyyttä, mutta niinhän se on näiden tee-se-itse- juttujen kanssa aina.

Meidän vertikaalipuutarha ”evo 1” on kopsuteltu kokoon veljen vanhan ladon laudoista, saanut kerroksen valkoista maalia hipiäänsä ja saa nyt kylvön kautta elämänsä alun. Tästä versiosta tuli hieman liian raskas nostettavaksi meidän keittiön seinälle, mutta kunhan ilmat vähän vielä lämpiävät, pääsee se verannalle.

mini seinäpuutarha keittiöön
Evo1. Yksinkertainen versio seinälle laitettavasta yrttilaatikosta.

Seinälaatikkoon on siis tarkoitus istuttaa nyt vähän salaattia, hernettä ja yrttejä: persiljaa, ruohosipulia, salviaa, joita mielelläni käytän joka päivä ruuan laitossa ja jotka ovat yrteistä ehkä helpoimpia sisäkasvatettavia. Odotan jo malttamattomana, että pääsisimme Kesämaahan ja aurinko lämmittäisi seinustoja niin paljon, että pääsisimme rakentelemaan sinne ”evo kakkosia ja –kolmosia”. Suurempia ja enemmän! More is more!

 

seinä-kasvulaatikko
Pikkuherneenversot kurkottavat jo valoa kohti keittiön yrttiseinästä.

Viherseinien ja pystysuuntaisten puutarhojen mahdollisuuksien tutkiminen on meille tärkeää monelta eri kantilta. Niillä on, kuten yllä todettu tärkeä ekologinen merkitys, merkitystä lähi- ja luomuruoan tuotannossa sekä varsin suuri merkitys ihmisten sosiaalisten suhteiden kehittymisessä sekä voimaantumisen tunteessa. Voimaantumisen tunteella tarkoitan sitä tunnetta, jonka ihminen saa pystyessään itse päättämään mitä syö, viljelemään oman ruokansa ja tunnetta, kun voi maistaa omin käsin kaivamansa perunan mukulan uskomattoman maun tai laittaa leivän päälle palstalla tai ruukussa itse kasvatetun salaatin ja basilikan lehden. Sille tunteelle on vaikea löytää sanoja, mutta se on mieltä hivelevä kokemus, jossa yhdistyy ruuan puhtaus ja tuoreus sekä ylpeys ja itsenäisyyden tunne siitä, että on kykenevä saamaan aikaan jotain niin uskomattoman hyvää. Tämän tunteen voi jakaa niin jyväskyläläinen kuin muhoslainen, helsinkiläinen tai se tyyppi New Yorkissa. Se on henkilökohtainen tunne, mutta se myös yhdistää ihmisiä ja luo mahdollisuuden hypätä (ainakin osittain) ulos alati monimutkaistuvasta ja teollistuvasta ruokasysteemistä.

Sirpa

 

Pari lähdettä:

Bengtsson, L., Grahn, L. & Olsson, J. 2005. Hydrological function of a thin extensive green roof in southern Sweden. Nordic Hydrology 36 (3): 259-268.

Francis, R. and Lorimer, J. (2011) Urban reconciliation ecology: the potential of living roofs and walls. Journal of Environmental Management, 92(6): 1429-1437.

Piironen Minna, 2011, Kattojen hyödyntäminen kaupunkiviljelyssä Esimerkkikohteena ravintola Savoy, Aalto Yliopisto

Jos haluat meiltä lisäinfoa tai olet kiinnostunut lähteistämme, laitathan postia! info@mukulapuutarhat.fi

Iloisia ihmisiä ja puhdasta ruokaa omasta maasta

Mukula_logocircle_rgb_336x336px_face21. maaliskuuta 2016

Liisa-Maija jo kertoilikin hieman Mukuloiden vaiheista ja siitä missä tällä hetkellä mennään. Minä haluaisin hieman avata motivaatioitamme ja sitä miksi me tällaista viherpiiperrystä haluamme pipertää.

Ystävystyimme Liisa-Maijan kanssa 2011 aloittaessamme ympäristöjohtamisen maisteriopinnot Jyväskylän yliopistossa. Meillä on samankaltainen katsonta tapa ja ymmärrys monissa asioissa ja olemme pyöritelleet päässämme hyvin samansuuntaisia haaveita ja ideoita, joissa yhdistyy yhteisöllisyys, ja puutarhanhoito, urbaani elämäntapa ja sen voimaannuttavat vaikutukset. Näihin teemoihin olen itse saanut tutustua puutarhurin ja ympäristöjohtajan opinnoissani jonkin verran, mutta koska asiat ottavat aikansa kehittyessään, meillä Suomessa ei ole vielä  tulvaa varsinaisista tutkimuksista tästä aiheesta. Ihmisten omia kokemuksia kylläkin, onneksi!

herneenversot
kahvia ja versoja

Olen tehnyt töitä erilaisissa yrityksissä rivipuutarhurina ja floristina. Pipon sisällä on kuitenkin aina koputellut joku, joka haluaa tehdä asioita luovemmin ja eri tavalla. Palkollisena sitä koputtelevaa tyyppiä usein vain joku alkaa hillitä. Yhdessä Lissun kanssa, olemme niin hillittömiä, että tästä yhdistelmästä voi ammentaa vaikka mitä. Muun muassa sen tarvittavan rohkeuden lähteä savottaan kesämaahan yhteisten palstojen ja omanlaisen yritystoiminnan luomiseen.

Kesämaa on nimenäkin niin kutsuva, että se saa ajatukset laukkaamaan viiman lailla! Mieleen maalautuu romanttinen kuva: nuotiolla paistettua oman maan makeaa maissia hämärtyvässä illassa ja lapset poimimassa mustikoita metsän reunalla. Kesämaan on tarkoitus toimia virkistysalueena ja aikeemme on perustaa sinne palstojen lisäksi muun muassa perinnepuutarha sekä tuoksu- ja kosketuspintapuutarha, missä voi aistia valon ja varjon, tuoksuja sekä makuja, erilaisia elementtejä, pintoja ja kuulla kasvien äänet. Tällaisessa ympäristössä kasvien kauneudesta ja voimasta saisivat nauttia muiden lisäksi myös näkövammaiset. Myös näkeville kasvien havainnointi kaikilla aisteilla ja eri tavoilla antaa elämyksiä. Kesämaassa näemme myös mahdollisuuden järjestää erilaisia työpajoja ja tapahtumia eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Vain mielikuvitus on rajana!

 

purkkiversot-herne

Kesämaassa me saamme siis temmeltää ja luoda unelmaamme. Sen lisäksi se toimii, kuten Liisa-Maija sanoi, Mukula Puutarhojen kotipesänä. Mukula Puutarhat taas antaa meille keinon toimia laajemmalla skaalalla: suunnitella vihreitä tiloja, toteuttaa puutarhasuunnitelmia, rakentaa pihoja, järjestää työpajoja yms. Rakastan puutarhurin ja floristin luovaa ammattia, jossa minua kiehtoo mahdollisuus konkreettisesti yhdistää kasvit ja muotoilu sekä fyysisen työn nautinto. Meitä kiehtoo myös viherteknologia sekä ”viherpiiperryksen” yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka (usko pois) ovat kouraantuntuvia.

Toimijana Mukula Puutarhat on vasta aluillaan, mutta olemme innokkaita niin palstojemme ja kesämaan kuin yritystoiminnankin suhteen ja saaneet leivän pidikkeeksikin jo jonkun pihasuunnittelutyön. Olemme myös yhteistyössä Olohuone Kyllin Kypsän kanssa toteuttaneet pari työpajaa ja ensi kesäksi olemme hakemassa lupaa Jyväskylän kaupungilta ottaa käyttöön pieni kaistale keskustan viheraluetta viljelylaatikoille ja sosiaaliselle toiminnalle. Siinä näemme mahdollisuuden tarjota keskustassa asuvalle kypsemmällekin väestölle merkityksellistä tekemistä lähiympäristössä (ulkoilmassa!) sekä edistää ihmisten sosiaalista kanssakäymistä.

Nyt kun vain lumi jo sulaisi!

Sirpa

Kesämaassa kasvaa jälleen

Mukula Puutarhat logo ympyrä

 7. maaliskuuta 2016

Kevät 2015 oli vissiin luovan hulluuden aikaa ja ehkä siinä oli hippunen sattumaakin mukana.

 

Jyväskylän Sinfonian konsertista se lähti, kun ohimennen mainitsemani haave yhteisöllisten palstapuutarhojen perustamisesta sai myös ystäväni  innostumaan aiheesta ja jakamaan oman haaveensa puutarhaterapiaan ja laatikkopuutarhoihin perustuvasta yrityksestä.

Haaveeksi sen uskoimme myös jäävän, sillä eihän tällaisella kaikenmaailman pelastamisella voi toimeentuloa saada eikä ajatus mitenkään sovi nykymaailmaan. Toisaalta tiesimme trendien olevan menossa puhtaan, itse kasvatetun luomuruuan suuntaan, mutta emme olleet ollenkaan varmoja onko Keski-Suomi vielä tällaiseen valmis. Yllättäen alkoi aiheeseen liittyviä artikkeleita osua silmiin nettiä selatessa ja keskustelua muun muassa puutarhanhoidon terapeuttisista hyödyistä käytiin useammallakin kanavalla. Usko ideaan kasvoi.

Kesällä päätimme osallistua Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämään yrityshautomoon ihan vain ”huviksemme”, testataksemme idean järkevyyttä. Palaute oli varovaisen innostunutta ja yllätykseksemme ohjaajamme uskoivat ideaan miltei vahvemmin, kuin me itse. Huomasimme siis olevamme todella trendikkäitä ja näytti siltä, että juuri oikeaan aikaan liikkeellä. Tosin kukaan ei tuntunut tietävän ihan tarkkaan mistä se toimeentulo saadaan! 😀

bucket garden - puutarha ämpärissä

Ryhdyimme kuitenkin selvittämään mahdollisia peltotilkkuja, joihin voisimme perustaa palstoja ja muutamien eri vaihtoehtojen tutkiskelun jälkeen saimme neuvon Uusyrityskeskuksesta ottaa yhteyttä Muuramen kuntaan.

Muurame on erittäin yrittäjäystävällinen kunta ja sen saimme kokea ihan viimeisen päälle, kun heti alusta alkaen kunnan vastuuhenkilöt suhtautuivat ideaamme positiivisesti ja tarjosivat muutamaakin mahdollista kohdetta vuokrakäyttöömme. Lopulta päädyimme idylliseen, tosin paljon rakkautta (kunnostusta) vaativaan Kesämaa-tilaan, joka kuuluu kuntalaisten virkistysalueeseen. Kesämaa jatkaa kaikkien yhteisenä virkistysalueena ja tulee samalla toimimaan Mukula Puutarhojen kotipesänä. Se tosin kävi jo aika pian selväksi, että voittoa palstoista emme tule saamaan vaan mahdollisuuden toteuttaa haave. Toivomme, että pienellä palstavuokralla Kesämaa pyörittää itse itseään ja luo hyvänmielen yhteisöllisyyttä. Yritys kääntäköön katseensa muita haasteita kohti.

Saatamme jo kuvitella tilan täynnä iloisesti viheltelevää väkeä kuokkimassa palstoilla, viettämässä kauniita kesäpäiviä koko perheen voimin ja puuhastelemassa yhdessä sadonkorjuujuhlia.

Ensi askeleet otettiin tammikuussa 2016 Muuramen kunnan johdolla järjestetyssä asukaskuulemistilaisuudessa. Vaikka vuokrasopimusta Kesämaasta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole laadittu, niin alkaa näyttää siltä, että haaveemme yhteisöllisestä palstapuutarhasta on tänä keväänä toteutumassa. Toivon sydämeni pohjasta, että saamme koottua innostuneen joukon kasvattamaan kanssamme luonnonmukaisia vihanneksia, yrttejä ja vaikka mitä!

Herätetään yhdessä Kesämaa-tila uuteen kukoistukseen!

Liisa-Maija

ps. palstavarauksen voit tehdä sähköpostilla info@mukulapuutarhat.fi