5 syytä miksi pihan vihersuunnitelma kannattaa tehdä talvella

pihasuunnitelma kannattaa tehdä jo talvella

Vaikka ulkona tuuli tuivertaa lunta pöllyttäen ja kesä on vain kaukaisissa haaveissa, on ihan sallittua kääntää ajatuksia ensi kesän projekteihin. Pihasuunnitelmien mietintä alkaa usein vasta kesän lämmön jo tuntuessa, mutta mepä listasimme viisi hyvää syytä miksi vihersuunnitelman teko kannattaa ajoittaa talveen.

  1. Puhdas (ja valkoinen) kanvaasi. 

    Talvella pihassa jo olevat kasvit ovat levossa, lumipeitteen alla tai kuolleet, joten uuden visiointi pihaan on helppoa ilman häiriötekijöitä ja luovuutta tukahduttavia pusikoita ja villiintyneitä rikkaruohoja. Tilan haltuun ottaminen on tyhjässä pihassa helpompaa ja etäisyydet on helppo havaita ja mitata. Myös mahdollisten uusien aitojen tarve näkyy tähän vuodenaikaan hyvin.

  2.  Lumenjättöpaikka.

    Talvella pihan käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin kesällä, mutta käytännön asiat, kuten lumenjättöpaikka ovat tärkeitä puutarhaa suunniteltaessa. Kauniina kesäpäivänä tulee harvemmin ajateltua lumivuoria, joten juuri nyt on loistava tilaisuus huomioida mihin se lumi tuleekaan kolattua. Lumenjättöpaikka asettaa vaatimuksia alueen kasvustolle ja rakennelmien sijoituspaikoille.

  3. Kulkuväylät ja polut 

    Lumi tarjoaa oivan mahdollisuuden nähdä mistä ihmiset oikeasti kulkevat. Polut lumessa antavat suunnittelijalle valmiin mallin kulkuväylien tarpeesta. Kun polut ja kulkuväylät on suunniteltu oikein, on pihan käyttö mukavampaa eivätkä harha-askelmat ärsytä. Myös pihan visuaalinen arvo säilyy, kun käyttäjien nurmeen tai herkkään sammaleeseen polkemat oikopolut eivät pilaa pihan alustaa.

  4. Kasvien saatavuus on keväällä parhaimmillaan 

    Kun vihersuunnitelma on saatu talvella valmiiksi, voi pihan tekemisen aloittaa heti säiden salliessa. Keväällä puutarhaliikkeet ovat täynnä kasveja ja tuotteita, ja erikoisuuksien ja tiettyjen kasvien saanti on parhaimmillaan. Loppukesällä uusia tuotteita ei välttämättä enää toimiteta liikkeisiin ja erikoistoiveiden tai aitakasvien suuren määrän saanti voi osoittautua hankalaksi. Kasvien selviäminen seuraavan talven yli on myös varmempaa, jos istutus on tehty keväällä tai alkukesästä ja kasvilla on reilusti aikaa juurtua ja asettua kasvupaikalleen.

  5. Siemenestä kasvattaminen alkaa nyt

    Jos haaveilee yrttitarhasta tai kasvimaasta kannattaa taimet esikasvattaa keväällä siemenestä. Siemenestä kasvattamisella säästää myös reilusti rahaa, sillä useita perennoja on mahdollista kasvattaa itse. Ota kuitenkin näin kevättalvella huomioon joidenkin kasvien siementen vaatima kylmäkäsittely. Kylmäkäsittelyäkään ei kuitenkaan tarvitse säikähtää; sen voi tehdä jääkaapissa, kellarissa tai vaikka kantaa kylvöksen pihalle kevättalvella säiden ollessa sopivasti noin 0- +5 astetta.  Ensimmäisten kasvien esikasvatusaika alkaa jo nyt tammikuussa, joten jos haluaa jo ensi kesänä nauttia itse alusta asti kasvatetusta vihreydestä, niin kannattaa aloittaa heti!

Ihanaa unelmointia toivottavat lämpöisiin kesäpäiviin lumimyräkkää ajatuksissaan pakenevat

Liisa-Maija & Sirpa

Mukula Puutarhat Oy

Pystymetsän ilosanoma

 

21. maaliskuuta 2016

Huhtikuussa pääsen odotetulle opintomatkalle Amsterdamiin samalla kun juhlistamme puutarhurikollegan pyöreitä syntymäpäiviä tulppaanien loisteessa.

Kolmen päivän reissulla on tarkoitus päästä tutustumaan Amsterdamin kattopuutarhoihin ja vertikaalipuutarhoihin. Olen laittanut kyselyä vierailumahdollisuudesta Euroopan suurimpaan kattopuutarhaan Zuidparkiin. Toivomme myös ehtivämme käydä visiitillä Kaupungin ulkopuolella olevalla biodynaamisella superfarmilla Keukenhofin kukkapuiston lisäksi. Puutarhurin unelma- kevätloma! <3

Tästäpä siis saan mahdollisuuden vähän avata suurta intohimomme ja kiinnostuksemme kohdetta eli kaupunkipuutarhoja ja näihin liittyen vertikaalipuutarhoja.

Vertikaalipuutarhat – mikä nerokas puutarhanhoidon gospel!

Kuten sanottu, olemme kiinnostuneita uudenlaisista asioista ja mahdollisuudesta levittää vehreyden ilosanomaa. Vertikaalipuutarhat ovat olleet suosittuja ja hyvinkin trendikkäitä maailmalla jo pitkään. Trendikkyydestä osoituksena Diorin oma kukkaisseinä Pariisin muotiviikolla 2014.  Vertikaalipuutarhalla tai viherseinällä tarkoitetaan siis yleensä sisä- tai ulkotiloissa olevaa pystysuunnassa kasvavaa, tai seinän osittain/ kokonaan kasveilla peittävää aluetta. Myös Suomessa on toteutettu joitain kattopuutarhoja, joista puhutuin lienee ravintola Savoyn puutarha, jossa myös mehiläiset surraavat hunajaa makeuttamaan etuoikeutettujen suita. 🙂

Suomessa kattopuutarhat eivät ole vielä ottaneet tuulta alleen, ainakaan samalla tavalla kuin viherseinät ovat alkaneet yleistyä toimistoissa ja yleisissä tiloissa. Syitä on varmaan monia, esim. kosteusvahingon pelko yhä useamman huomatessa olevansa altistunut homeelle. Monesti ei ehkä ole havaittu asian yksinkertaisuutta vaan saatetaan ajatella, että Suomen oloissa kattopuutarha ei vain ole tarpeeksi kannattava. Kysyisin kuitenkin, että kannattava millä tavalla? Vertikaalipuutarhat tai viherseinät sekä kattopuutarhat on kuitenkin tutkimuksissa (mm. Francis & Lorimer, 2011) todettu olevan hyvä keino parantaa paitsi urbaanien alueiden luonnon monipuolisuutta ja ekologista kantokykyä myös olevan hyödyllisiä sisäilman puhdistajia, äänenvaimentajia ja eristäjiä. Kattopuutarhojen todettu myös vähentävän viemäriverkoston kuormitusta ja pidentävät kattojen elinikää suojaamalla kattoa UV-säteiltä ja mekaaniselta rasitukselta (mm. Bengtsson ym, 2005; Nieminen 2015). Älkäämme esteetikkoina unohda viherseinien ja kattopuutarhojen voimaa luoda kauniita tiloja, inspiroida, rauhoittaa sekä luoda tunnelmaa. Vehreys yksinkertaisesti tekee meille hyvää ja se tekee meistä myös brittitutkimuksen mukaan mukavampia ihmisiä!(Weinstein, Przybylski & Ryan, 2009) Tähän minä uskon! Ja eihän se ole enää vain uskon asia, kun tutkimuskin näin toteaa 🙂

Täyteen rakennetuissa kaupungeissa, joissa vihreää tilaa on niukasti ja ilmansaasteet ongelma, kattopuutarhat ja pystysuuntaiset taivaita tavoittelevat puutarhat nähdään ratkaisuna kaupunkien ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Milanon Bosco Verticale (pystysuora metsä) ja Sveitsin Lausannessa la Tour des Cedres ovat henkeäsalpaavia osoituksia, jolla arkkitehti Stefano Boeri tuo luonnon monimuotoisuuden takaisin suurkaupunkiin (Stevens, 2014; Alter, 2015).

Viherseinä Madridissa, jonka on suunnitellut ranskalainen Patrick Blanc
Esimerkki viherseinästä, jonka on suunnitellut ranskalainen botanisti Patrick Blanc.
By Cillas – Own work, GFDL, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=4166835

Myös meitä kiehtoo mahdollisuus tuoda palanen luontoa kaupunkimiljööseen sekä mahdollisuus viljellä omaa länttiä betoniviidakossa. Boerin luomukset eivät välttämättä ole ekologisesti kestäviä, sillä pystymetsän raamien rakentaminen betonista vaatii huomattavia määriä luonnonresursseja, mutta se ei sano sitä ettei ajatus ole nerokas ja ettei sitä kannattaisi kehittää. Nykyiseenkin rakennuskantaan on mahdollista kehittää toimivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat onnistuneen katto- tai vertikaalipuutarhan. Bosco verticale näyttää todellisuuden utopialta. Pienemmässä (ja kevyemmässä) muodossa ne on kuitenkin mahdollista toteuttaa vaikka itse omalla parvekkeella. Suuri osa suomalaisistahan miettii jo nyt mitä partsilaatikkoon tänä vuonna istuttaisi! Pystysuuntainen seinämä vain antaa mahdollisuuden kasvattaa vihanneksia ja koristekasveja hieman suuremmassa mittakaavassa. Eikä kuivuuskaan ole sellaisen pakerrettuaan ongelma. Netistä löytyy useampikin DIY-sivusto, joka auttaa kanssaihmistä erilaisten vertikaalipuutarhojen rakentamisessa.

Olemme myös tutustuneet viherseinien rakentamiseen sisätiloissa ja niihin sopiviin kasveihin, ns. viherteknologiaan. Monet viherkasvit tuntuvat sopivan viherseiniin, joten määrittävä tekijä on paikka, jonne viherseinä suunnitellaan. Niin kuin muussakin viherrakentamisessa tai vihersisustamisessa kasvivalinta tehdään paikan valoisuuden, tarkoituksen mukaisuuden, hoitomahdollisuuksien sekä tietenkin ulkonäön perusteella.

DIY

Innostuimme itsekin puuhastelemaan minikeittiöpuutarhaa. Tee-se-itse yrttiseinä on helpohko rakennelma, toki se vaati hieman näkemystä, tietoutta kasveista sekä viitseliäisyyttä, mutta niinhän se on näiden tee-se-itse- juttujen kanssa aina.

Meidän vertikaalipuutarha ”evo 1” on kopsuteltu kokoon veljen vanhan ladon laudoista, saanut kerroksen valkoista maalia hipiäänsä ja saa nyt kylvön kautta elämänsä alun. Tästä versiosta tuli hieman liian raskas nostettavaksi meidän keittiön seinälle, mutta kunhan ilmat vähän vielä lämpiävät, pääsee se verannalle.

mini seinäpuutarha keittiöön
Evo1. Yksinkertainen versio seinälle laitettavasta yrttilaatikosta.

Seinälaatikkoon on siis tarkoitus istuttaa nyt vähän salaattia, hernettä ja yrttejä: persiljaa, ruohosipulia, salviaa, joita mielelläni käytän joka päivä ruuan laitossa ja jotka ovat yrteistä ehkä helpoimpia sisäkasvatettavia. Odotan jo malttamattomana, että pääsisimme Kesämaahan ja aurinko lämmittäisi seinustoja niin paljon, että pääsisimme rakentelemaan sinne ”evo kakkosia ja –kolmosia”. Suurempia ja enemmän! More is more!

 

seinä-kasvulaatikko
Pikkuherneenversot kurkottavat jo valoa kohti keittiön yrttiseinästä.

Viherseinien ja pystysuuntaisten puutarhojen mahdollisuuksien tutkiminen on meille tärkeää monelta eri kantilta. Niillä on, kuten yllä todettu tärkeä ekologinen merkitys, merkitystä lähi- ja luomuruoan tuotannossa sekä varsin suuri merkitys ihmisten sosiaalisten suhteiden kehittymisessä sekä voimaantumisen tunteessa. Voimaantumisen tunteella tarkoitan sitä tunnetta, jonka ihminen saa pystyessään itse päättämään mitä syö, viljelemään oman ruokansa ja tunnetta, kun voi maistaa omin käsin kaivamansa perunan mukulan uskomattoman maun tai laittaa leivän päälle palstalla tai ruukussa itse kasvatetun salaatin ja basilikan lehden. Sille tunteelle on vaikea löytää sanoja, mutta se on mieltä hivelevä kokemus, jossa yhdistyy ruuan puhtaus ja tuoreus sekä ylpeys ja itsenäisyyden tunne siitä, että on kykenevä saamaan aikaan jotain niin uskomattoman hyvää. Tämän tunteen voi jakaa niin jyväskyläläinen kuin muhoslainen, helsinkiläinen tai se tyyppi New Yorkissa. Se on henkilökohtainen tunne, mutta se myös yhdistää ihmisiä ja luo mahdollisuuden hypätä (ainakin osittain) ulos alati monimutkaistuvasta ja teollistuvasta ruokasysteemistä.

Sirpa

 

Pari lähdettä:

Bengtsson, L., Grahn, L. & Olsson, J. 2005. Hydrological function of a thin extensive green roof in southern Sweden. Nordic Hydrology 36 (3): 259-268.

Francis, R. and Lorimer, J. (2011) Urban reconciliation ecology: the potential of living roofs and walls. Journal of Environmental Management, 92(6): 1429-1437.

Piironen Minna, 2011, Kattojen hyödyntäminen kaupunkiviljelyssä Esimerkkikohteena ravintola Savoy, Aalto Yliopisto

Jos haluat meiltä lisäinfoa tai olet kiinnostunut lähteistämme, laitathan postia! info@mukulapuutarhat.fi