Tee ITE käytäviä ja polkuja luonnonkivistä

Pihapolku luonnonkivistä.

Kivihullun päiväkirja!

Olin jo parin vuoden ajan haaveillut etupihamme käytävälaatoituksen uusimisesta. Vanhat betonilaatat olivat menneet mutkalle ja lisäksi ne olivat vain niin kuolettavan tylsät ja persoonattomat. Mietin pitkään minkälaisen käytävän sitten haluaisin ja tulin tulokseen, että vanhan talomme luonteeseen sopisi parhaiten luonnonkivistä tehty käytävä. Ensin haaveilin päivät pitkät noppakivistä, mutta niiden hintavuuden vuoksi käänsin katseeni seulanpääkiviin. Niistä saisi persoonallisen mukulakivikäytävän, joka sopisi sekä kukkarolle, että talon luonteeseen. Homma ei kuitenkaan edennyt, sillä en ollut suunnitelmistani vielä niin varma, että olisin uskaltanut tilata pihaan kivituhkakasan.

Pikku polku pikkukivistä

Kesällä 2016 tonttimme kyljessä olevassa pikku metsässä puuhaillessani löysin kasan pikkukiviä. Edelliset asukkaat ovat ne lienee sinne aikoinaan keränneet. Olin miettinyt ratkaisua pihaltamme tienpientareen kautta naapuriin kulkevien lasten polun pohjaksi, sillä se oli mutainen ja näytti rumalta lasten polkiessa hennon nurmen pilalle. Pientare oli vastikään mullattu ja kylvetty uuden tien viimeistelyn yhteydessä.

Tässä kohtaa syttyi lamppu inspiraation merkiksi. Päätin tehdä testin.

Pieni kivipolku johtaa pihasta tielle ja oikaisee kätevästi naapuriin.
Pieni polku pienistä kivistä johtaa pihasta tielle.

Keräsin pikku kivet talteen ja painelin ne pientareeseen. En käyttänyt hiekkaa alla vaan luotin siihen, että paahteinen pientare, jossa todellisuudessa oli vain vähän multaa hiekan ja soran päällä pitäisi kivet paikoillaan. Ja vaikkei pitäisikään, niin mitä sitten? Kyseessähän oli testi.

Tässä kuvassa polku on jo pari vuotta vanha ja hyvin se minun mielestäni on kestänyt. Yläreunaan siirtämäni ajuruohot vielä kasvattavat kokoaan, mutta uskon niiden viihtyvän tässä paahteisessa paikassa, missä jopa nurmikolla on vaikeuksia pärjätä.

Pihakäytävä luonnonkivistä

Kaikki lähti tuosta pikkupolusta, johon ihastuin ihan todella. Kutsuin sitä omaksi pikku Via Appiakseni. Tajusin, että haluan rakentaa pihakäytäväni teräväreunaisista, eri värisistä ja muotoisista luonnonkivistä. Aiemmin suunnittelemani seulanpääkivet olivatkin yllättäen silmääni liian pyöreitä. Mistä siis saisin näitä toivomiani kiviä? Niiden tulisi olla isompia kuin pikkupolkuun käyttämäni, jotta ne pysyisivät paikoillaan kunnolla ja kestäisivät pyöräilyt ja kulkemiset kesällä ja kolaamiset ja lapioinnit talvella.

Talon edustan betonilaatat kaipasivat muutosta.
Ennen – talon edustan tylsääkin tylsemmät laatat.

Ratkaisu löytyi taas kerran sattuman kautta. Aloitin kesän puuhat kitkemällä talon edustan kivimuurin, joka oli jo alkanut kasvaa heinää ja vaikka mitä muuta. Muuriin on joskus aikoinaan kasattu kiviä tukemaan maamassaa, mutta uuden tien myötä tienpinta laski puolisentoista metriä ja istuttamamme kataja-aitakin näytti pitävän maan paikoillaan niin, että huomasin muurissa olevan ylimääräisiä kiviä vaikka kuinka. Otin liiat kivet pois ja kasasin muurin uudelleen.  Kiviä jäi yli niin paljon, että arvelin niiden riittävän jopa käytävän päällystämiseen.

Siitä se hulluus sitten lähti. Koko kesä menikin sitten näiden polkujen ja laatoitusten parissa.

Aloitin projektin poistamalla vanhat laatat ja noin 10cm kerroksen niiden alla ollutta asennushiekkaa, jossa oli jo hieman juuria ja sammalkasvustoa. Tilalle toin kivituhkaa n. 15cm kerroksen johon sitten aloin asentamaan kiviä. En tasoittanut saatikka tiivistänyt kivituhkaa muutoin kuin haraamalla sen niin, että saan polusta hieman kuperan, jotta vesi ei jää keskelle seisomaan. Kivet on helpompi latoa pehmeään pohjaan, joska ne ovat hyvin kooltaan hyvin erilaisia. Hakkasin kivet vielä kumivasaralla, jotta ovat sitten tiukasti paikoillaan.  Kivituhkan tiivistyksen hoidin kantamalla kaivosta kastelukannuilla vettä valmiin osion päälle. Harjasin jokaisen kastelukerran jälkeen esiin tulleisiin koloihin kivituhkaa ja lopulta kivien väliin oli painunut hienoin aines, mikä teki siitä tiiviin ja kivet pysyivät hyvin paikoillaan. Isommat, pinnalle jääneet kiven jyväset harjailin pois.

Polun hakkaamiseen minulta kului reilu viikko, sillä noin metrin pätkään kului pari tuntia. Kumma kyllä homma ei tuntunut pahalta pitkinä kesäiltoina ja äänikirjoja ja podcasteja työn lomassa kuunnellessa.

Oven edustalle päästyäni päätin yhdistää vanhoja laattoja luonnonkiviin ns. shakkilautamaisesti. Tämä siksi, että suuremmat kivet alkoivat käydä vähiin ja lisäksi ratkaisu toimii mielestäni visuaalisesti paremmin kuin pelkät luonnonkivet, sillä oven edessä oleva suuri betonilaatta olisi liian suuri kontrasti pienempiin kiviin. Nyt laatoitus ikäänkuin vähitellen sulautuu luonnonkivipolkuun.

Tässä muutamia ennen ja jälkeen kuvia.

 

Talon edustan laatoitus oli epäsiisti ja mielenkiinnoton.
Ennen – Oven edusta oli epäsiisti ja kuluneen näköinen.
Polun pohjana on kivituhkaa.
Ennen – Käytävän pohjaa, kun vanhat laatat on poistettu.
Polku luonnonkivistä on juuri valmistunut.
Jälkeen – Juuri valmistunut luonnonkivikäytävä.
Pihapolku luonnonkivistä.
Jälkeen – Luonnonkivikäytävä vie ovelle. Polku on nyt muutaman kuukauden vanha.
Talvinen maisema ja luonnonkivipolku
Jälkeen – Luonnonkivinen käytävä talvella.
Jälkeen – Talon edustalla käytin uudelleen osan vanhoista laatoista ja yhdistin niihin luonnonkiviä.

 

 

 

 

 

 

 

Lisää laatoituksia, kivipolkuja ja kiviportaita

Edellisten lisäksi valmistui vielä saunan edusta samaan tyyliin kuin talon edusta, sekä portaat ja polku ”metsäpuutarhaani”. En malta odottaa, että sammal ottaa näistä vallan ja kivet alkavat vihertämään. Sitten ne vasta ovatkin upeat!

Pieni polku on tehty luonnonkivistä ja vanhoista tiilistä.
Polku luonnonkivistä ja vanhoista tiilistä johtaa metsään.
Portaat johtavat metsäpuutarhaan
Kiviportaat on tehty vanhoista aidanpylväistä, tiilistä ja laatoista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jatkoa seuraa keväällä, kun syksyn sipuli-istutukset näyttävät parastaan talon edustalla ja muualla. Sipulikukkia tulikin istutettua miltei 300 kpl.

Mahtavaa joulunodotusta!

– Liisa-Maija

Tee ITE kranssis!

Kranssin teko on hauskaa, helppoa ja luovaa!

Sirpa tässä ohjeistaa kranssin valmistuksen periaatteet ja kuinka valmistuu perinteinen sammalkranssi. Se on helpompaa, kuin arvaatkaan. Risupohjaksi soveltuu miltei mikä tahansa oksa, mutta esimerkiksi pajun ja koivun oksat ovat helppoja käsiteltäviä taipuisuutensa ansiosta.

Risupohjan päällystämisessä ja koristelussa voi hyödyntää miltei mitä luonnonmateriaaleja tahansa kunhan vain muistaa, että esimerkiksi sammal ja jäkälä eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Muistathan kysyä luvan maanomistajalta näiden keräämiseksi.

Katso alla olevasta videosta helppo ohje kranssin tekoon

Mukavaa joulunodotusta! 

 – Sirpa ja  Liisa-Maija 

Mitä hyötyjä osallistavasta yhteissuunnittelusta on projektin eri osapuolille? – Case Janhulankartano

Osallistavassa työpajassa ideoitiin oleskelualue vähäkäytöksisen leikkipaikan tilalle.

Kärjistetysti ilmaistuna suunnitteluprosessi menee jotakuinkin näin: asiakkaalla on tarve/ongelma, hän pyytää ammattilaisen apua ratkaisun löytämiseksi, ammattilainen tarjoaa oman näkemyksensä asiaan, lasketaan budjettia, asiakas tai asiakkaan edustaja hyväksyy budjetin ja suunnitelman. Ei kun töihin!

Nykypäivänä suunnittelua tehdään lähtökohtaisesti ”loppuasiakas mielessä” (mitä se sitten tarkoittaakaan). Ylemmän esimerkin prosessi voi tehdä todeksi tämän ilmaisun, mikäli asiakas on yksityishenkilö, joka haluaa omakotitalon, autotallin tai vaikka pihasuunnitelman. Yhtä henkilöä on helppo haastatella. Mutta kenen mielipidettä toteutus kuvastaa, kun loppuasiakas on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö? Käytännössä lopulliset päätökset asunto-osakeyhtiöissä tekee hallitus, jonka kaikki jäsenet eivät välttämättä edes asu kohteessa. Onhan asunto-osakeyhtiössä yhtä monta käyttäjää ja asiakasta, kuin siinä on asukkaita.

Taloyhtiön hallituksella on haastava tehtävä yrittää ottaa huomioon asukkaiden tarpeet tuntematta joka ikisen kokemuksia ja elämäntapaa. Hallituksen jäsenten omat tuntemukset ja tarpeet tulevat väistämättä yliedustetuiksi paremman tiedon puutteessa. Johonkinhan niiden päätösten tulee perustua, eikö?

Yhtiökokoukset ja asukkaiden kuuleminen asunto-osake yhtiön saneerauksessa

Osakkaiden on mahdollista kertoa mielipiteensä yhtiökokouksissa, mutta näissäkin usein kovaäänisimmät ja rohkeimmat saavat sanansa kuuluviin, kun taas porukan introvertit jäävät ajatuksineen taustalle. Kokouksissa voidaan järjestää äänestys muutamasta vaihtoehdosta, mutta osakkaiden ei ole mahdollista vaikuttaa suunnitelmien yksityiskohtiin vaan vaihtoehdot on jo joku muu päättänyt. Puhumattakaan siitä, että yhtiökokouksissa äänen saavat ainoastaan osakkaat, eivät muut asukkaat ja vuokralaiset.

Me emme tee suunnittelua loppuasiakas mielessä vaan loppuasiakkaan kanssa, yhdessä.

 

Osallistavassa työpajassa ideoitiin oleskelualue vähäkäytöksisen leikkipaikan tilalle.
Asukastyöpajassa nousi esiin toive käyttämättömän leikkipaikan muuntamisesta oleskelualueeksi, joka tarjoaisi sekä silmäniloa, että mahdollisuuden etenkin yläkerrosten asukkaille nauttia puutarhasta.

Osallistavan suunnittelutyöpajan tarkoitus on mahdollistaa rakentavan, tasa-arvoisen ja toisia kunnioittavan keskustelun aikaan saaminen kaikkien kohdetta käyttävien ja siellä työskentelevien kesken. Työpajoissa osallistujat oppivat ymmärtämään toistensa näkökulmia ja kaikki saavat oman mielipiteensä ja ideansa kuuluviin. On tavallista, että käyttäjien tarpeet kohteelle eriävät, mutta työpajojen avulla toiveille löytyy usein yhteinen nimittäjä, kompromisseja syntyy ja tärkeimmät parannuskohteet nousevat keskusteluissa selvästi esiin. Keskusteluilla on myös tapana ruokkia toisiaan, jolloin voi syntyä uusia ideoita tai käyttäjien ideat jatkokehittyvät kokonaisuuksiksi.

Aidosti demokraattinen suunnitteluprosessi

Osallistavan suunnittelutyöpajan tulokset selkiytyvät prosessin edetessä (tästä syystä on tärkeää, ettei prosessia kiirehditä) ja työpaja kiteytyy esiin nousseiden aiheiden tärkeysjärjestyksen selvittämiseen äänestämällä. Tämä demokraattisesti aikaan saatu lista antaa suunnittelijoille selkeät raamit ja on oiva työkalu budjetin suuntaamiseksi. Parhaimmillaan työpajan tulokset helpottavat suunnittelijan työtä niin, että työpajan kesto vähentää suunnitteluun käytettäviä työtunteja suoraan verrannollisesti. Työpajaa ei siis kannata ajatella ”lisänä” vaan osana tehokasta ja aidosti asiakaslähtöistä hankesuunnittelua.

Asukastyöpajan keskusteluista muokkautui kehityskohteita jotka äänestettiin tärkeysjärjestykseen.
Yhteissuunnittelu työpajassa esiin nousseista ideoista ja ongelmista äänestettiin tärkeimmät kehityskohteet.

Case: as. oy Janhulankartano

Järjestimme elokuussa 2017 osallistavan pihasuunnittelutyöpajan yhteistyössä Insinööritoimisto Kompassin ja Jyväskylän Yrityskonsultit Oy:n kanssa. Työpajan tarkoitus oli ottaa taloyhtiön asukkaat mukaan pihan suunnitteluun ja kartoittaa asukkaiden toiveita ja tarpeita piha-alueelle. Taloyhtiöön on tulossa laajahko remontti, jossa piha tullaan kaivamaan auki mm. salaojituksen ja asfaltoinnin uusimisen yhteydessä, joten pihan toimintojen uudelleen suunnittelu on ajankohtaista.

Asunto-osakeyhtiön yhteissuunnittelun avulla valmistunut pihasuunnitelma
Jahulankartanon pihasuunnitelman teossa hyödynnettiin osallistavaa-työpajaa asukkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi.

Työpaja järjestettiin taloyhtiön pihamaalla, jolloin viheralueiden toiminnot ovat helposti hahmotettavissa ja pihan herättämät tunteet ovat konkreettisesti läsnä. Osallistujina paikalle saapui asukkaita, insinööritoimisto Kompassin edustaja sekä isännöitsijän edustaja. Toiveena oli, että myös huoltofirman edustaja olisi päässyt paikalle, mutta tällä kertaa se ei ollut mahdollista. Huoltoyritys sai kuitenkin kertoa omat toiveensa työpajan jälkeen.

Työpajassa hyödynnettiin kolmea eri fasilitointimenetelmää, joiden tarkoitus oli saattaa osallistujat ns. tilaan, joka tukee luovuutta ja toisaalta luo ympäristön, jossa kaikkien on hyvä olla ja osallistua. Ensimmäisessä osiossa keskusteltiin pihan herättämistä tuntemuksista asukkaissa, toisessa keskityttiin suunnittelemaan yksityiskohtaisemmin esiin nousseita aiheita pienryhmäkeskusteluissa ja kolmannessa arvotettiin tärkeimmät kehityskohteet.

Keskusteluissa esiin nousseet ideat otettiin talteen ja ne äänestettiin tärkeysjärjestykseen.

Osallistavan pihasuunnittelu-työpajan hyödyt

Pihan saneerausprojektissa mukana oleville osapuolille työpaja tarjosi arvokasta sisältöä:  puutarhasuunnittelija sai niin tarkat suuntaviivat, että suunnitelman ensiversio (ns. EVO1) syntyi huomattavasti tavallista nopeammin. Työpaja tarjosi suunnitteluinsinöörille mahdollisuuden huomioida asukkaille oleellisia asioita omassa suunnittelutyössään, ja as. oy Janhulankartanon hallitus sai tukea päätöksenteolleen. Myös asukkaat saivat mahdollisuuden tutustua toisiinsa paremmin kiinnostavien aiheiden ja herkullisten pullien parissa.

Uskallanpa väittää, että insinööritoimiston ja isännöintitoimiston edustajat kokivat tilanteen mielenkiintoiseksi myös oman työnsä kannalta päästessään keskustelemaan syvällisesti loppukäyttäjien kanssa. 😉

Ennen kaikkea osallistava suunnittelu varmistaa, että pihasta tulee teknisesti, toiminnallisesti ja ulkonäöllisesti paras mahdollinen nimenomaan loppukäyttäjien näkökulmasta.

Onko sinulla hanke, jolle yhteissuunnittelutyöpaja voisi tuoda lisäarvoa? Ota yhteyttä, niin jutellaan osallistamismenetelmien mahdollisuuksista!